Ensikäynnillä läpikäydyt teemat liittyivät lapsentekoprosessin eri vaiheisiin. Kuulemma ikäni on juuri täydellinen lapsentekohommiin, vaikka olenkin ylittänyt 30 vuoden maagisen rajan. Vaikka lääkäri näyttikin vihreää valoa hoitojen aloittamiseen, tulee meidän käydä psykologin juttusilla. Kun psykologi antaa suostumuksensa, varataan seuraava käynti spermanluovuttajan valintaan. Sen jälkeen päästään itse akteihin eli inseminaatiohoitoihin. Onnistumisprosentti tässä "perinteisessä" siemennyksessä on noin 20%, eli kaikella todennäköisyydellä ensimmäinen kerta ei tärppää. Kaikkiaan näitä siemennyskertoja yritetään 3-4, ja jos näilläkään ei raskautta saada aikaiseksi, tulee miettiä muita keinoja. Pari ensimmäistä kertaa toteutetaan ilman hormonilääkityksiä, mutta niidenkin tarvetta arvioidaan vasta sitten jos lapsi ei anna kuulua itsestään.
Ensikäynnillä oli myös alatietutkimus ja -ultra. Siinä näytti myöskin kaikki olevan kunnossa. Itseäni hämmensi ehkä eniten se, että ensin riisutaan vaatteet sermin takana ja tullaan huoneen avaraan tilaan ja levitetään jalat pöydälle niin, että alapää on näytillä suoraan ovelle, mikä ei edes ollut lukossa 😅 Maarian ilme oli myös näkemisen arvoinen, koska hän seurasi toimenpidettä aivan vierestä, melkeinpä niin että olisi voinut pitää kädestä kiinni tutkimusta tehtäessä. Eipä siinä, lääkäri oli ammattitaitoinen eikä sen suurempaa hämmennystä tarvinnut kokea, ohjeisti että kumppani voi alapään sijaan seurata ultraäänen näyttöä, jos siitä mitään ymmärtää 😁
Psykologin tapaamisen saimme varattua jo seuraavalle viikolle ajan. Lisäksi saimme mukaan ohjevihkosia sekä hedelmöityshoidosta että lapsettomuuden herättämistä kysymyksistä ja tuntemuksista. Se mikä jäi puuttumaan, oli naispareille suunnattu ohjelehtinen, joka olisi tänä päivänä äärimmäisen hyvä, koska todennäköisesti naisparit on kasvava asiakasryhmä hedelmöityshoitoklinikoilla. Psykologin tapaamisessa kuulema käydään nimenomaa läpi näitä lehtisiä, joten niihin tulisi tutustua kunnolla. Kummallista kyllä, en ihan täysin löytänyt yhtymäkohtia siihen mitä meillä on edessä, koska tämä on ensimmäinen kerta kun yritämme lasta eikä lapsettomuudesta ole tässä vaiheessa millään tavalla vielä kärsinyt niin kuin ne heteroparit, jotka todella ovat käyneet läpi pitkän prosessin pettymyksineen jo ennen kuin hakeutuvat hoitoihin. Todennäköisesti psykologi on konkari myös naisparien tapaamisessa, ja keskustelu on jotakin aivan muuta kuin ohjelehtisen kuvaamista tilanteista keskustelua.
Ensikäynnillä lääkäri kyseli jo spermanluovuttajan tuntomerkkejä, emmekä oikein osanneet niihin kunnolla vastata. Valittavana on luovuttajan pituus sekä ulkonäöllisistä seikoista hiusten, silmien ja ihonväri. Selkeitä valintoja oli ihonväri sekä pituus. Olimme edeltävästi miettineet, että ehkä tanskalainen sperma olisi se miellyttävin, koska 18-vuoden iässä lapsi saa tietää luovuttajan henkilöllisyyden. Sinällään se on pieni ja hamassa tulevaisuudessa oleva riski, mutta ajatuksena "isän" ilmaantuminen kuvioihin silloinkaan ei ole ajatuksen tasolla kiva. Toisaalta taas mahdollisuus että näin tulisi ikinä käymään on tavattoman pieni, enkä tiedä onko se sitten peruste hylätä suomalainen perimäaines. Lisäksi olimme puhuneet Maarian kanssa, että voisi olla kiva jos hänenkin pigmenttiään olisi lapsessa näkyvillä, mutta pääsääntöisesti hedelmöityksessä käytettävän sperman luovuttaja vastaa valittavissa olevilta ulkonäöllisiltä piirteiltä mahdollisimman paljon raskaaksi saatettavan äidin ulkonäköä. Vaikeita valintoja. Kuitenkin sperman luovuttajan valintaan varataan vielä oma käyntinsä, joten näitä asioita saa onneksi vielä miettiä.
Emme olleet ennen klinikkakäyntiä tutustuneet klinikan hinnastoon, koska tiedossa oli että rahaa tulee palamaan. Ja PALJON! Kuitenkin muissa blogeissa on melko hyvin eritelty mitä koko lysti tulee suurinpiirtein kustantamaan, vaikka klinikkakohtaisia eroja varmasti onkin. Nyt puhutaan vielä satasista, ja suurin lasku tulee vasta sitten kun tilataan siittiöt ja aloitetaan varsinaiset aktit lapsen saamiseksi. Onneksi rahaa on sukanvarressa, tässä kohtaa olen kiitollinen että isäni on kehottanut aina säästämään. Ja voisihan sitä rahansa ehkä huonomminkin käyttää😉
Allu
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti